fbpx

Olisiko aika tehdä hyvää tahallaan? Osa 2/2

Pohdinta yleisurheilijoiden menestyksestä tai sen puutteesta jatkuu. Atte pohti aiemmin johtamisen näkökulmaa urheilussa ja minä aion tuoda näkökulmia fysiikasta, tuki- ja liikuntaelimistön toiminnasta ja urheilijan ympärille rakentuvasta tukiverkostosta.

Atte mainitsi siitä, kuinka ”suomalaiset huippu-urheilijat elävät nälkäpalkalla”. Mitä, jos urheilijoiden tukemiseen, ja harjoitteluun olisi enemmän rahaa? Mielestäni urheilijoille pitäisi luoda mahdollisimman hyvä tukiverkosto, eri alojen ammattilaisista ja luoda työkalut, jotta harjoittelua ei häiritsisi esimerkiksi rahan puute.

”Tyytyväisyys tappaa kehityksen”

CrossFit -kisoja varten treenatessani, valmentajani muistutti vähän väliä siitä, että “tyytyväisyys tappaa kehityksen”. Hän oli, ja on edelleen, oikeassa. Mutta, jos asetamme jonkin tavoitteen esimerkiksi tiettyyn kisaan ja saavutamme sen, silloin saa ja pitääkin olla tyytyväinen. Jos tavoite jää saavuttamatta, emme voi olla tyytyväisiä suoritukseen.

Urheilija saa ja  hänen pitääkin olla pettynyt ja surullinen, jos tulokset tai sijoitus jäävät alle tavoitteen. Ilman tätä ei itseltä eikä valmennettavalta vaadita riittävästi, ja menestys jää saavuttamatta. Parhaimmat suomalaismenestyjät Noora-Lotta Neziri ja Antti Ruuskanen olivat lähes ainoita, jotka todella osoittivat pettymyksensä. Niinkuin kuuluukin!

Urheilijan tukiverkosto

Mielestäni erittäin tärkeä näkökulma, joka on kompastuskivenä monessa muussakin lajissa, on urheilijan ympärillä vaikuttavat ammattilaiset. Todella usein menestys vaatii eri alojen ammattilaisia urheilijaa tukemaan, koutsaamaan ja kasvattamaan. Lajivalmentaja, fysiikkavalmentaja/fysioterapeutti, mentaalipuolen valmennusta, ravitsemusvalmennusta, lääkäri jne. Kaikilla urheilijoilla tietenkin erilainen itselle sopiva tukiverkosto, joka tukee parhaimmalla mahdollisella tavalla.

Oman ammattini puolesta pystyn puhumaan fysiikasta, harjoitussisältöjen ja tuki- ja liikuntaelimistön toiminnasta. Tuki- ja liikuntaelimistön optimaalinen toiminta on perusta urheilijan maksimaaliselle suorituskyvylle. Optimaalinen toiminta tarkoittaa lajin vaatima optimaalista liikkuvuutta, liikehallintaa ja voimansiirtoa. Olemme ProFTrainingissa tehneet yhteistyötä huippu-yleisurheilijoiden kanssa, ja joka kerta törmäämme siihen faktaan, että valmennus on melko yksipuolista tai vanhanaikaista.

Huippu-urheilijoiltakaan ei ole kartoitettu heidän liikkuvuuden, liikehallinnan ja lihastasapainon kuntoa, joihin harjoitusohjelman tulisi perustua. Erilaisia mittauksia tehdään, mutta ne pureutuvat lähinnä kunto-ominaisuuksiin. Sekin on toki tärkeää, mutta jos halutaan välttyä vammoilta ja saada maksimaalinen suorituskyky, on tiedettävä MITEN urheilija tekee oman suorituksensa ja millaisia liikkeitä harjoituksissa on hyvä tehdä. Säilyykö hänellä alaraajojen linjaus, tuleeko nilkasta riittävästi liikkuvuutta, onko lantio hallittu, säilyykö keskivartalo hallittuna tai onko olkapää ja lapa tuetut?

Kun katsoin yleisurheilun EM -kilpailuja (lähinnä finaaleja;), parhaiten menestyneillä oli edellä mainitsemani viisi seikkaa parhaiten kunnossa. Esimerkiksi lyhyiden matkojen juoksussa on helppo seurata, kuka juoksee virtaviivaisesti eteenpäin liikuttamatta kehoa sivuttaissuunnassa. On nimittäin aikamoista energian ja voiman hukkaamista, jos lantio viipottaa sivuttaissuunnassa tai jalat pyörivät ympyrää sivukautta. Lisäksi loukkaantumisriski kasvaa. On toki poikkeuksellisia ja persoonallisia tyylejä, joilla päästään hyviin tuloksiin.

ProFTraining Finlandin kolme konseptia; FasciaMethod, ProMethod ja PowerMethod toimivat yhdessä urheilijoiden lajiharjoittelun tukena. Konseptien avulla kartoitetaan urheilijan tuki- ja liikuntaelimistön toiminta sekä ohjataan harjoitusohjelmat alkulämmittelyyn, kehonhuoltoon ja voimaharjoitteluun, urheilijan yksilölliset tarpeet huomioiden. Kaikki urheilijat, jotka ovat käyneet testattavana ProMethod-konseptimme testeissä ja tehneet tulosten pohjalta ohjaamiamme harjoitteita lajiharjoituksen tukena, ovat parantaneet suorituskykyään ja rikkoneet ennätyksiä. Näiden urheilijoiden palautuminen on nopeutunut, ja he ovat myös pystyneet ehkäisemään vammautumisia.

  • Viivi

Viivi toimii tuki- ja liikuntaelin fysioterapeuttina urheilijoiden parissa. Voimistelijoiden kanssa Viivi on toiminut jo 8 vuotta ja ollut tiiviisti harjoittelun ja terveenä pysymisen apuna mm. junioreiden maailmanmestareiden joukkueessa. Urheilijoiden parissa työskennellessä konseptien käyttö fysiikkavalmennukseen, kuntoutukseen ja lajia tukevan harjoitteluun toimii loistavasti.

Siirry sivun alkuun
ProFTraining Finland